perjantai 8. maaliskuuta 2013

Tiivistelmä luennolta "Perusratsastus ja itsenäinen harjoitteleminen" (7.3.)

Kuten tuli luvattua, tässä materiaalia luennolta 7.3.
Olkaapa hyvät!

Kouluratsastuksen kilpailusäännöt sanovat:

401. Kouluratsastuksen tarkoitus

1. Kouluratsastuksen tarkoituksena on asteittain ja järjestelmällisesti kehittää hevosen lihaksistoa ja koko olemusta, pyrkimyksenä tehdä hevosesta irtonainen, joustava ja notkea sekä toisaalta luottavainen, kuuliainen ja eteenpäinpyrkivä niin, että se on miellyttävä ratsastaa, kestävä ja terve.”

Mitä se tarkoittaa suomeksi?
* vahva, irtonainen, joustava, notkea = monipuolisen liikunnan ja hyvän hoidon seurauksena ei menetä luontaista liikelaajuuttaan, on symmetrinen
* luottavainen = ei osoita stressiä / esitä pakoreaktiota
* kuuliainen ja eteenpäinpyrkivä = tuntee käskyt, on ehdollistettu hyvin apuihin ja merkkeihin

Hevosella ei ole kunnianhimoa. Se voi hyvin, kun sen lajityypilliset tarpeet täyttyvät:
* lajikumppaneiden seura
* puhdas vesi
* riittävä korsirehu
* raitis ilma
* riittävä liikunta
(luontaiset tarpeet vs. toteutuva liikunta ihmisen hallussa)
Ja ihmisen kanssa:
* johdonmukainen käsittely ja koulutus

Tyytyväinen hevonen treenissä osoittaa aina seuraavia asioita:
* Puhtaassa tahdissa
* Itsenäisessä tasapainossa
* Rento / ”Supple”
* Aktiivinen
* Kevyt avuille, hyväksyy kuolaintuen
* Symmetrinen

Hevosen terve työskentelyasento
Kysy itseltäsi: "Voiko ratsastaja työntää käsiään 20 cm eteenpäin hevosen menettämättä tasapainoaan / tahtiaan / tempokontrollia? Seuraako hevonen silloin joustavasti kasvavaa tuntumantilaa, tulematta etupainoiseksi? Ovatko oikeat lihasryhmät hevosen kehossa aktivoituneet ja oikeat lihasryhmät riittävän rennot?"



 Hevonen luontaisessa tasapainossaan:
* Selkälinjan ojentajalihakset tuottavat liikettä eteenpäin
* Epäkäslihakset ovat aktiiviset, mutta säilyttävät mittansa
* Niska joustaa eteen-taakse
* Jalkojen liike symmetrinen
 Hevonen rajoitettuna liikaa tuntumalla:
* Niska voi joustaa vain taaksepäin
* Olkavarsi-päälihaksen toiminta vaikeutuu (saattaa jopa tukeutua sillä ratsastajan tuntumaa vasten)
* Etujalkojen liike mataloituu, jonka seurauksena takajalkojen liikerata rajoittuu -> hevosen selkälinjan lihakset eivät pääse tuottamaan liikettä eteenpäin -> epäkäslihakset lyhentyvät (eivätkä välttämättä pääse aktivoitumaan)
* Tuntuma ei "neutraali" -> vaikeuttaa hevosen oppimista oikeille ärsykkeille
Ns. Gramaanimuoto
* Harva hevonen hyötyy tästä työskentelyasennosta siten, että pystyisi samalla vahvistumaan oikeista lihaksista (edellyttää hyvää / soveltuvaa rakennetta)
* Usein rajoittaa etujalkojen liikerataa = vaikutukset samat kuin yllä
* Tuntuma ei "neutraali" -> vaikeuttaa hevosen oppimista oikeille ärsykkeille
* Päänasennosta johtuen hevosen näkökenttä rajautuu pieneksi -> voi aiheuttaa stressitason nousua ja heikentää oppimista




Miten hevonen oppii?
* Negatiivinen vahviste = hevosen ympäristöstä poistetaan jotain epämiellyttävää
* Positiivinen vahviste = hevosen ympäristöön lisätään jotain miellyttävää
Hevosen muisti on hyvä, mutta tapahtumia yhdistelevä muisti on lyhyt (alle 10 sekuntia). Hevonen ei voi käsitellä muistissaan olevia asioita pois kontekstista = sillä ei ole ihmisenkaltaista päättelykykyä / kykyä abstraktiin ajatteluun.

Hevosen koulutus ja erityisesti ratsastus perustuu suureksi osaksi negatiiviseen vahvisteeseen:
* Koulutettava vaste pitää olla kouluttajalle selvä (vain oikeasta vasteesta paine eli ärsyke hellittää)
* Paine kasvaa väärästä käytöksestä, kunnes vaste on oikea (jos paine vaihtelee / vähenee, hevonen voi oppia väärän vasteen)
* Jos käytetään toistuvaa painetta, väli ei saa olla 1 sekuntia pidempi, jotta hevosen käytös ei vahvistu väärin
* kun asetettu tavoitevaste saavutetaan, ärsyke poistetaan VÄLITTÖMÄSTI
(max. rajana 3 sekuntia)

Positiivista vahvistetta voidaan parhaiten käyttää maasta käsin tapahtuvassa koulutuksessa (hevosta palkitaan jollain sen mieluisaksi kokemalla asialla, kun se toimii halutulla tavalla). Esim. jos hevonen luimii ruokittaessa, ruokkija odottaa kunnes hevonen lakkaa luimimasta / rauhoittuu ja antaa ruoan vasta sitten.
Jos halutaan käyttää positiivista vahvistetta yhdistettynä negatiiviseen vahvisteeseen, kannattaa se tehdä siinä vaiheessa, kun annetusta ärsykkeestä saadaan haluttu vaste hyvin kevyellä merkillä. Tällöin voidaan olla varmoja, etteivät vahvisteet peittoa toisiaan  ja että hevonen oppii merkin oikealla tavalla.

Koulutusohjeet Andrew McLeanin tapaan:
1. Kouluta helposti erottuvilla merkeillä
2. Käytä pienintä mahdollista signaalia
3. Muokkaa vasteen ominaisuuksia vaiheittain
4. Treenaa vasteita yksittäisinä
5. Opeta vain yksi vaste per signaali
6. Opeta kaikki vasteet alkavaksi ja lopetettavaksi johdonmukaisella laadulla / tietyssä ajassa
7. Treenaa vasteiden jatkuvuutta / kestävyyttä
8. Vältä pakoreaktioita ja varo yhdistämästä niihin

Oppimis- / tavoitemalli McLeanin tapaan:
1. Perusyritys – hevonen tarjoaa periaatteeltaan oikean reaktion
2. Keveys – reaktio tulee kevyestä merkistä
3. Tempokontrolli – hevonen tarjoaa useampia askeleita, ratsastajan / käsittelijän pyytämä variaatio on jatkuva
4. Tiekontrolli – ratsastajan / käsittelijän valitsema reitti säilyy
5. Tuntuma – ohjas-, jalka- ja istunnantuntuma sekä hevosen pää, niska ja kehonasento ovat muuttumattomia
6. Ärsykekontrolli – hevonen vastaa jokaiseen vihjeeseen, mutta vain kun se annetaan, kaikki edellämainitut ominaisuudet säilyttäen, kaikissa ympäristöissä ja tilanteissa
Tältä tasolta kokoaminen syntyy siirtymisten ja progressiivisten kehomuutosten seurauksena.

Harjoittelun laadun sanelee TAVOITE:
*Kehittyminen
vai
*Tason ylläpito;
ikääntyvä hevonen / ”mielihyväharrastaminen”
→ hevosen hyvinvointia edistävää liikuntaa / tekemistä

Kehittymiseen tähtäävä harjoittelu:
Lähtötason määritys (millä tasolla yli 60%?)
Pitkän ja lyhyen aikavälin tavoite
* realistisuus
* ratsukkokohtainen sopiva haaste
* seuranta
* muutokset, jos välitavoitteisiin ei päästä / ilmenee ongelmia

Peruskunto- ja kilpailukausi:
Peruskuntokausi: palautus, ylläpito / kunnon nosto, tekniikan ja voiman parantaminen
Kilpailukausi: suorituskyvyn ylläpito, kilpailut, palautuminen
* kilpailuja max. 2 viikonloppua putkeen (koulu / este)
* muutokset suorituskyvyn ehdoilla

Esimerkki peruskuntokauden ohjelmasta, nousu He C-tasolta He B-tasolle:



He B → A, tehtävät: väistöt, vakaampi tasapaino (kokoamisaste), vastalaukka, käynnin kautta vaihdot, takaosakäännökset...
Ohjelmat: A:2, kko nro 6 / A:1, A:0, A:4... (tässä vaikeutuvassa järjestyksessä)

Valitse ohjelmat aina niin, että voitte onnistua!

Kilpailulajien vaatimukset:
Kouluratsastussuoritus 4-10 min.
Esteratsastussuoritus n. 2 min. (1-2 kertaa / pvä)
Kenttäratsastus (koulu, este, maastoeste)

Suorituskyky kilpa-areenalla max. 80 % normaalista?

Kouluratsastuksen lajityypillinen harjoittelu:
* Kunto / kestävyys
* Voima ja tekniikka
* Liikkuvuus
* Palautuminen

* Kenttäratsastuksen puolelta sovellettavissa rytmitys ”kestävyys, voima, tekniikka, palautuminen”?
* KV-resepti: ”2 päivää töitä, 1 palautuspäivä”

Kehittyvä harjoittelu:
* OIKEAT TOISTOT!
* Miten harjoittelu koostetaan, jotta oikeat toistot toteutuvat? → ”porraskäytävä-ajattelu”
* Miten ratkoa ongelmat, jotta mahd. iso määrä VAIN oikeita toistoja toteutuu?
* ”Tehdään oikea tekeminen helpoksi ja väärä tekeminen vaikeaksi”
* Jatkuva oman kehon tiedostaminen

Treenin koostaminen (aikuinen hevonen):
* Käyntiverryttely 10+ min.
* Verryttely (hölkkää, rentoa laukkaa 10+ min.)
* Tavoitteet: lihasten lämmittäminen, hevosen saattaminen ”avuille” ja jonkinlainen tasapainotila
* Työskentelyjakso (jaettuna 5-10 minuutin jaksoihin, uutta / raskaampaa tehtävää harjoitellessa lyhyempiin)
* Loppuverryttely: hölkkää 5+ min., palauttelua kävellen 10+ min.

Mitä harjoitella:
* Suoruus (symmetria, suoraan ratsastus)
* Notkeus (kaarevat urat, taivutusväistöt)
* Tasapaino (rats.radan TIET, siirtymiset)
* Liikkuvuus (temponmuutokset, siirtymiset, väistöt)
* Oma kehonhallinta
* Kouluratsastusohjelmien tehtävät
→ edistyessä tehtävät peräkkäin

* Kun olosuhteet ovat vastaan, mieti mitä VOIT harjoitella!

Miten varmistaa laatu?
* Säännölliset tunnit / valmennukset
* Kilpailut ja kilpailuharjoitukset
* Videointi
* Tietyt harjoitteet (kouluradan tehtävät, Kyran kulmaharjoitus, sik-sak-urat, volttikahdeksikot ja kiemuraurat...)

* Hevonen kertoo, onko ratsastaja oikeassa!

Ongelmien ratkonta:
* Onko vika ratsastajassa?
* Onko hevosella oikea työskentelyasento?
* Onko tehtävä sopiva?
* Kompromissit (aina tietoisia valintoja!)
* Omien heikkouksien tiedostaminen ja huomioonottaminen (avaruudellinen hahmottamiskyky, itsekurin puute, liiallinen kunnianhimo...)

Tavoitteisiin pääseminen:
* ”huippukunto” eli oikea vire oikeaan hetkeen
* ”management” → mitä korkeammalle tavoitteet, sitä tärkeämpää
* mitä lähempänä hevosen suorituskyvyn äärilaitaa liikutaan, sitä tärkeämpää on koko paketin hallinta
* psyykkinen valmennus

Yhteenveto
* Rehellisyys
* Suunnitelmallisuus
* Johdonmukaisuus
* Sitoutuminen
* Eläimen hyvinvointi
* Positiivinen asennoituminen

Työniloa hevosten kanssa!

1 kommentti:

  1. Oli puhetta että laitan muutamia jouhevia ja kivoja kouluratsastusohjelmia, joista on hyvä aloittaa ja edetä kohti vaikeampia tehtäviä. Tässä muutama tasolta he C/B:
    C-merkin kouluohjelma, Tutustumisluokan kouluohjelma, He B:3, Nuorten hevosten kenttäratsastusohjelma.
    Nämä kaikki ovat jouhevia ja sujuvia ohjelmia, joissa on vähän teknisiä harjoitteita - soveltuvat erinomaisesti myös nuorille hevosille.
    Ohjelmat löytyvät http://www.ratsastus.fi/prime156/prime107.aspx

    VastaaPoista