tiistai 24. lokakuuta 2017

Sisu eli ratsastajan realistinen urapolku aukikirjoitettuna

Kirjoitin eilen omat havaintoni Suomen ratsastuksen tilasta ja mitä toimia sille pitäisi tehdä. Virisi keskustelua siitä, millaista on harrastaa ratsastusta Suomessa, mitkä ovat ne mahdollisuudet tavallisilla ihmisillä edetä tässä lajissa ja sitä rataa.

Mitä tulee lajin hintaan ja joka lapsen mahdollisuuksiin harrastaa - siinä asiassa tulisi olla yhteydessä poliittisiin päättäjiin. Jos Suomessakin rakennettaisiin ratsastushalleja julkisin varoin, tulisi ratsastus kerta heitolla huokeammaksi. Miksi se on tästä kiinni? Omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa, että pankkilaina olisi irronnut oman maneesittoman talliyrityksen perustamiseen joitain vuosia sitten, muttei maneesillisen. Niin merkittävistä summista puhutaan. Mutta ei mennä nyt siihen, aion tässä seuraavassa avata sen, miten menee käytännössä se ainoa realistinen ratsastajan urapolku kohti kilparatsastajan uraa silloin, kun ratsastajalla ei ole valmiita sponsoreita tukenaan.

Avataan tähän alkuun muutama käsite:
1. Sisu. Wikipediassa kirjoitetaan "sisu on sitkeää, hellittämätöntä tahdonvoimaa, sinnikkyyttä, lannistumattomuutta." Ja että "Sakari Pälsin mukaan sisu voitaisiin määritellä ”voimaksi, jolla yritetään mahdottomia, mutta ei epätoivoisesti taistellen eikä sokeasti purren”. Sisu ei ole ”desperadomieltä” eivätkä sille ole ominaista ”hysteeriseen järkkymykseen” pohjautuvat tehokkaat äkki-iskut. ”Näistä epäterveistä energian tiivistymistä sisu eroaa elämänuskalluksensa ja voitontoivonsa puolesta", Pälsi kirjoitti. "Tiukassa paikassa sisu sanoo: mahdottomalta näyttää, mutta koetetaan kuitenkin. Ja sitten koetetaan – ja voitetaan.
2. Onnistunut kilparatsastaja. Tästä ensimmäisenä tulee mieleen Kyra Kyrklund, suomalaisen ratsastuksen ikoni. Henkilökohtaisen kokemukseni mukaan häntä voi luonnehtia parhaiten sanoilla älykäs, kiinnostunut ja periksiantamaton.

Ratsastajan realistinen urapolku:

1. Ratsastus kannattaa aloittaa ratsastuskoulussa. Tämä on se pykälä, jota ilman ei selviä ja johon täytyy raha perheestä löytyä. Jos ei löydy, ei sitten millään, on onneksi montakin muuta urheilulajia, joita voi harrastaa, niistä osaa kertoa vaikka koulun liikunnanopettaja.
Jos seudulla on ratsastuskouluissa varaa valita, kannattaa tutustua huolella kaikkiin niistä ja jos mahdollista, valita niistä se, jossa on aktiivista ratsastustuntien ulkopuolista toimintaa: kerhoja ja kilpailuja ja ehkä yksityishevosiakin. Joka tapauksessa mikä tahansa ratsastuskoulu käy, mieluusti kuitenkin sellainen, jossa opettajalla on ammattipätevyys.

2. Käytä jo alkeiskurssista lähtien enemmän aikaa tallilla kuin opettaja edellyttää. Tule ajoissa, opettele itse varustamaan hevonen, opettele varusteet ja miten ne puetaan hevoselle oikein. Jos tallilla ei ole esim. heppakerhoa, jossa näihin pääsee vielä paremmin sisään, käytä apuna kirjallisuutta ja internettiä. Kirjastosta löytyy ilmaiseksi monia opuksia, joissa kerrotaan nämä perusasiat. Kysy neuvoa ja ohjeistusta itseäsi kokeneemmilta. Käy katsomassa muiden ratsastustunteja. Opettele ulkoa ratsastusradantiet ja muut käsitteet, joita tunneilla käytetään - edistyt nopeammin.

3. Jos tallilla järjestetään kerhoja, kilpailuja, kursseja, yritä osallistua mahdollisimman paljon mahdollisimman aikaisin. Kilpailuissa osallistu ensin toimihenkilönä - tutustut kilpailutoimintaan paineetta, opit kuviot ja näet mitä siellä tapahtuu, osaat myöhemmin kilpailijana toimia itse heti järkevästi eikä kilpailuympäristö saa sinua jännittämään. Tulet tutuksi kokeneempien toimihenkilöiden kanssa, he muistavat kyllä iloiset kasvot ja aktiiviset tekijät ja voivat jossain kohdassa edistää uraasi oikeilla vinkeillä tai kontakteilla.

4. Heti kun hallitset perusasiat: osaat hoitaa ja varustaa hevosen ja taluttaa sitä turvallisesti sekä puhdistaa ja huoltaa varusteet, ala tarjota apuasi muille. Mitä enemmän teet, sitä enemmän opit. Sitä enemmän myös teet ystäviä ja tuttavia, joista myöhemmin voi olla sinulle apua. Kun toimit aktiivisesti tallilla, sinun nimesi muistetaan myös silloin, kun joku lähtee lomalle ja tarvitsee apua vaikkapa oman hevosensa kanssa. Ime ratsastuksenopettajasi tietotaitoa niin paljon kuin suinkin pystyt. Lue kaikki kirjaston ja sinne tilattavissa olevat hevoskirjat. Taluta kaikki alkeiskurssit.

5. Jos tallilla on kilpailuja, osallistu niihin mahdollisuuksiesi mukaan heti, kun opettajasi näin suosittelee. Kun epäonnistut, et lannistu vaan jatkat. Jatka toimihenkilönä toimimista aina vain vastuullisemmissa tehtävissä.

6. Jos tallilla on yksityisiä hevosia, yritä päästä hevosenhoitajaksi. Älä odota pääseväsi ratsastamaan vaan tiedosta olevasi hoitaja. Jos olet luotettava, tulet aina kun sovitaan, olet paikalla, kun olet luvannut, pidät hevosenomistajan omaisuudesta huolta ensiluokkaisesti, jossain kohtaa panoksesi palkitaan joko sillä, että omistaja päästää sinut oman hevosensa selkään tai osaa auttaa sinua eteenpäin oikeaan suuntaan. Varaudu siihen, että tämä voi kestää vuosia.

7. Jos aloitit noin 7-8-vuotiaana, olet nyt tullut teini-ikään ja olet ehkä 14-16-vuotias. Hakeudu tallille kesä-, loma- ja viikonlopputöihin. Tule paikalle, kuten on sovittu, hoida hommat, älä mukise. Opettaja tuntee paljon ihmisiä alalta. Jos olet luotettava ja ahkera, osaa hän joskus suositella sinua eteenpäin jonnekin, jossa pääset edistymään.

8. Tässä vaiheessa olisi ensimmäistä kertaa realistista hankkiutua ns. oppipojan rooliin jollekulle kilparatsastajalle. Jos olet onnekas, ratsastuskouluopettajasi on jo pistänyt merkille tavoitteellisuutesi ja aktiivisuutesi ja osaa ohjata sinut eteenpäin. Jos et ole sellaisessa ratsastuskoulussa/tallissa, että näin olisi päässyt käymään, joudut toimimaan itsenäisesti. Kuinka se tapahtuu? Näistä mahdollisuuksista on harvemmin tietoa netissä, ei julkisia yhteystietolistoja minne voisi ilmoittautua. Homma menee niin, että sinun pitää itse osoittaa kiinnostuksesi. Koska olet tässä vaiheessa elämääsi nähnyt kilpailujen toimihenkilönä runsaasti kilparatsastajia ja valmentajia, sinulle on muodostunut näkemys siitä, keneltä heistä haluaisit oppia eniten. Tässä kohtaa pitää vähän kerätä rohkeutta ja mennä kysymään ihan itse, tarvitaanko tallilla apua, saisiko tulla oppiin? Älä lähetä vanhempiasi asialle, sillä hyvän ratsastajan profiiliin kuuluu, että hän on älykäs, neuvokas ja periksiantamaton. Itsenäinen. Mutta varmista, että sinulla on vanhempiesi lupa ja varmistu, että vanhempasi ovat valmiita tämän valmentajalle/ratsastajalle kertomaan. Jos ensimmäinen tiedustelu ei tuota tulosta, et luovuta vaan jatkat, kunnes tärppää. Tämä kuuluu osastoon "sisu".

9. Jos olet onnekas ja olet päässyt jollekulle oppiin, älä odota mitään, mutta anna kaikkesi. Tässä vaiheessa sinua ovat viisaat ympärillä jo ehkä useampaan kertaan neuvoneet lopettamaan tai ainakin jonkinasteisesti luovuttamaan. Osoitat sisua sillä, ettet lopeta vaan jatkat periksiantamattomana valitsemallasi tiellä. Tee kaikki osoitetut tehtävät ilmekään värähtämättä. Siivoa mutaiset tarhat, kanna vesiä, pese varusteita, taluta hevosia. Jos tehtävä on fyysisesti sinulle liian haastava, kysy onko jotain keinoa millä suoriutua tehtävästä turhan vähäisin voimin. Ehkä on joku tekniikka, jota et ole ajatellut itse. Kysy saatko pyytää apua tehtävän suorittamiseen. Tee kaikkesi, että kaikki osoitetut tehtävät tulevat suoritetuksi huolellisesti, mutta ripeästi. Pidä aina kypärää matkassa, hanskat kädessä ja jalassa sopivat jalkineet, jos kävisi tuuri ja pääsisit jonkun hevosen selkään.
Jos olet oikein onnekas, saat jo aloittaessasi jonkun diilin, jossa tietty panostus tuo sinulle mahdollisuuden ratsastaa. Älä odota rahapalkkaa, tämä ei ole työ, tämä on harrastus.

10. Olet suoriutunut ainakin peruskoulusta, ellet jo lukiosta. Haluat ratsastaa? On kaksi mahdollisuutta: hevosalan ammattilaisuus tai hyvin palkattu ammatti, jolla voi kustantaa ratsastamisen. Molemmat ovat käypiä, sanotaan mitä sanotaan. Hevosalan ammattilaisuus tuo sinulle nopeammin mahdollisuuden ratsastaa, muun alan ammattilaisuus takaa paremman elämänlaadun.

Ammattilaisuuteen on monta tietä:
1. Täysipäiväinen opiskelu alan oppilaitoksessa
+ hyvät kontaktit
+ täysi keskittyminen opiskeluun
- sisäoppilaitosasuminen on monelle vaikea paikka

2. Opiskelu oppisopimuksella
+ pääsee heti yhdistämään työn opintoihin
+ oikeassa paikassa mahdollistaa uran jatkumisen
- vaatii itsenäistä otetta ja vastuunkantoa omista tekemisistään

3. Työntekeminen (ammattilaisen asemaan voi päästä ilman koulujakin)
+ oikeassa paikassa voit päästä etenemään nopeastikin, kun osoitat kykysi ja tietotaitosi
- ilman ammattipätevyyttä voi olla vaikeampi päästä aloittamaan muualta kuin pohjalta

Miten tästä sitten kilparatsastajaksi?
* ratsasta kaikki hevoset, joita sinulle tarjotaan. Ainoastaan hengenvaaralliset jätät ratsastamatta, mutta niidenkin kohdalla yritä ratkaista miksi ne ovat hengenvaarallisia ja korjata tilanne itseäsi loukkaamatta.
* älä väheksy mitään tai ketään, käytä kaikki tilanteet ja mahdollisuudet oppimiseen hyväksesi
* ole aina paikalla, älä odota mitään, mutta näytä että olet käytettävissä
* ole luotettava, pidä sanasi
* tarjoa apuasi kaikille, joilta voit oppia jotain
* tässä kohdassa usein ne annetut työpanokset myös tulevat takaisin - sinut tunnistetaan ja muistetaan ja sinulle tarjoutuu mahdollisuuksia, joita ilman kontakteja ei tulisi eteen
* pidä huolta, että olet aina oikeassa atmosfäärissä ja että näet itseäsi parempien työskentelyä. Vain vertaamalla itseäsi parempiin, kokeneempiin ratsastajiin voit edistyä.
* ole valmis lähtemään ulkomaille, tässä kohtaa käytä hankittuja kontaktejasi, jotta pääset heti oikeaan paikkaan, jossa pääset edistymään oikeaan suuntaan
* opiskele jatkuvasti, käy katsomassa kilpailuja, verryttelyjä, klinikoita, katso videoita netistä ja lue kirjoja. Mitä yleissivistyneempi olet hevosenkouluttajana, sitä paremmin pärjäät.
* kun loukkaannut ensimmäisen kerran fyysisesti, älä pelästy vaan jatka
* kun sinua toistuvasti kehotetaan vaihtamaan alaa, älä kuuntele vaan jatka
* älä anna periksi, älä luovuta



Palatakseni alun määritelmään sisusta: "Tiukassa paikassa sisu sanoo: mahdottomalta näyttää, mutta koetetaan kuitenkin. Ja sitten koetetaan – ja voitetaan."

Sisu on sitä, että yritetään kaikesta huolimatta. Jos ei ole koskaan yrittänyt, yrittänyt kaikkeaan, ei ole ollut sisukas.

Kun olet ollut tällä tiellä 10 vuotta eikä se vieläkään ole tuottanut tulosta, tule sitten luokseni. Minä taputan olalle ja tarjoan limpparin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti