Tämän päivän henkeen tuntuu kuuluvan voimakaskin itsemarkkinointi kaikkia mahdollisia (sosiaalisen median) kanavia käyttäen. Vähän itse vieroksun tätä, vaikka yritän virrassa mukana räpistellä. Mutta nyt ei tarvitse kehua itseään, pääsee kehumaan muita. Kun sellainen tilaisuus avautuu, se pitää ehdottomasti käyttää!
Takana on osaltani toinen lähijakso masterope-koulutuksessa. Olen ollut varsin otettu siitä, kuinka klassisen tyylikkäästi kollegani ratsastavat. Eettisesti kestävällä tavalla, hyvällä apujenkäytöllä. Jälleen ulkomaan vuosien tuoman perspektiivin turvin voin todeta, että mikäli suomalaisten ratsastuksenopettajien oman ratsastuksen taso on tätä luokkaa, on meidän ratsastuksenopetuksemme erinomaisissa kantimissa!
Ypäjällä ja muissa oppilaitoksissa on vuosien saatossa (kaikista määrärahaleikkauksista huolimatta) tehty johdonmukaista, laaja-alaista, modernia koulutustyötä, jonka hedelmiä ovat opettajat, joilla on ammattiosaamista ja homma hanskassa. Minusta tuntuu, etteivät suomalaiset ratsastuskouluharrastajat ehkä ymmärrä, kuinka onnekkaita he ovat saadessaan oppia tällaisilta ammattilaisilta. Maailman mittakaavassa opettajiemme taso on huippuluokkaa. Tätä tasoa nimenomaan mittaa ratsastustekniikka, eivät kilpailutulokset.
Ainakin pääkaupunkiseudulla on laaja valmentajatarjonta, on koulutettua ja on itseoppinutta, enemmän ja vähemmän kokenutta neuvojaa. Moni etsii sitä itselleen sopivaa valmentajaa, kyselee tuttavilta, mutta kyselee myös netin keskustelupalstoilta suosituksia. Niin moni ratsastaja harrastaa itse ratsastuksen perustasolla, teknisesti aina helppoon A:han. Tämä on taso, jonka opettamiseen löytyvät valmiudet niin ratsastuksenohjaajalta, -opettajalta kuin masteropelta, näistä viimeinen luotsaa ratsukot jo vähintään kohti vaativia luokkia. Eikä osaaminen rajaudu kehä kolmosen sisäpuolelle vaan ammatti-ihmisiä on levittäytyneenä ympäri maata.
Siispä vinkkinä lukijalle, joka miettii omia valmennuskuvioitaan: seuraa mitä tapahtuu oman alueesi ratsastuskouluissa. Missä koulussa on hyvä pöhinä, missä ihmiset kehittyvät harjoittelutiheytensä sallimissa puitteissa, mistä toistuvasti kuuluu ja näkyy hyvää? Ehkä siellä toimii sellainen ope, joka olisi Sinullekin tähän hetkeen se oikea luotsi kohti ulkoista tarkastelua kestävää ratsastustekniikkaa.
Iloa marraskuuhun! Rock!
