sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Koulutatko vai selviydytkö?

Turvallisuus on yksi ehdottomasti tärkeimmistä, ellei jopa ihan kaikkein tärkein asia harrastuksemme parissa. Sitä ei koskaan tule millään tavoin väheksymän. Turvallisuuden tärkeä osa on, että ihmisille kerrotaan millainen eläin hevonen on ja että kuinka hevosen ympärillä tulisi käyttäytyä. Toinen tärkeä osa on, että hevoselle kerrotaan minkälainen eläin ihminen on, mitä ihmiset usein puuhaavat ja miten näihin asioihin tulisi suhtautua.

Kun hevonen käyttäytyy vaarallisella tai arvaamattomalla tavalla, jommassa kummassa selonteossa on epäonnistuttu, yleisimmin jälkimmäisessä. Hevosten parissa harvoin tapahtuu täysin ennalta-arvaamattomia onnettomuuksia. Hyvin moni tilanne on usean pienen asian ketju, ja jälkeenpäin arvioituna kokemattomampikin hevosihminen tunnistaa lukuisia varoitussignaaleja, vaaratekijöitä, joiden huomiottajättäminen johti onnettomuuden syntyyn.

Koska ympäristöä on vaikea hallita, pitäisi jokainen hevonen varustaa sellaisin sosiaalisin taidoin, että se pärjää ihmisympäristössä. Ihan ensimmäiseksi on ymmärrettävä, ettei hevosella luontaisesti tällaisia taitoja ole ollenkaan. Hevonen osaa olla vain hevonen. Se ei ole lukenut yhtään hevosenkoulutus- tai ratsastusopasta eikä sillä ole sisäsyntyisesti minkäänlaista käsitystä, mitä siitä ihmismaailmassa halutaan. Se ei välttämättä osaa ollenkaan edes tulkita, mitä ihmiset käytöksellään tarkoittavat. Hevonen pitää opettaa lukemaan ihmistä, jopa ehkä vähän puhumaankin.

Kun puhutaan hyvästä hevosenkoulutuksesta, tämä tekijä tulee aina ensimmäisenä mieleeni. Opetetaanko hevoselle toivotunlaisia käytösmalleja vai yritetäänkö sen kanssa vain selviytyä? Kun koulutus on kestävällä, hevosen hyvinvointia edistävällä pohjalla, hevonen sekä oppii haluttuja (laji)taitoja että elämäntaitoja - siitä tulee rauhallinen ja sopeutuvainen sekä ihmissilmin järkevä reaktioissaan. Se palautuu stressitilanteista nopeasti eikä menetä toimintakykyään. Sen kanssa voidaan mennä vaihteleviin tilanteisiin, myös uusiin, melko luottavaisin mielin.

Moni ihan perinteisin metodein koulutettu hevonen tällaisen tilan järjellisessä ajassa saavuttaakin, ja hyvä niin. Ongelmia tulee usein niiden hevosten kohdalla, jotka ovat sosiaalisesti vähän hölmöjä, hermorakenteeltaan erikoisempia, luontaisesti hermostuneempia ja niin edelleen. Niiden hevosten kohdalla, joiden kanssa tuntuu, ettei mikään toistomäärä maailmassa riitä. Sitten loppuu kouluttajan aika ja pinna ja alkaa selviytyminen.

Selviytymisen tunnusmerkkejä ovat, ettei ratsastaja pärjää ilman kiinnipitäjää / taluttajaa / jotain muuta tuki- tai avustajahenkilöä. Selviytymisen tunnistaa myös siitä, että silloin pyritään kontrolloimaan enemmän ympäristöä kuin sitä omaa hevosta. Selviytymiselle ominaista on, että lisähallintaa haetaan kuolaimista, apuohjista ja muista välineistä sekä hevosen väsyttämisestä.

Selviytymistaktiikan vaikeus on, että se yleensä vain pyrkii estämään jonkin epätoivotun käytöksen tai tilanteen synnyn. Kuitenkaan tällainen toiminta, jonkin käytöksen estäminen, ei välttämättä opeta hevoselle ollenkaan, kuinka sen tulisi reagoida tai käyttäytyä. Se ettei jokin asia pääse tapahtumaan, ei välttämättä kerro eläimelle, mitä pitäisi tapahtua. Siksi selviytymiselle tyypillistä myös on, ettei hevosen käytös ajansaatossa parane tai paranee hyvin hitaasti. Selviytyminen ei tuota oppimista.

Nämä ovat vaikeita kysymyksiä. Turvallisuus ja siihen liittyvät rutiinit ovat tärkeitä asioita, etenkin silloin, kun hevosten parissa toimijat ovat kokemattomia eivätkä vielä osaa lukea hevosta tarkasti. Yhtälailla turvallisuutta tulisi nimenomaan arvioida hevosten koulutuksellisena ongelmana ja pyrkiä sellaiseen hevosenkoulutukseen, jossa hevonen oppii toimimaan ihmisympäristössä halutulla tavalla, meidän sanoin: luottavaisesti ja kuuliaisesti.

Onneksemme osaamista hevosten koulutuksessa on jo paljon tarjolla. Osaan tähän hätään nimetä useamman kouluttajan lisäksi myös useamman internetpalvelun, virtuaalikoulutusohjelman, jonka avulla hevosestaan voi kouluttaa kunnollisen hevoskansalaisen. Enää tarvitsee vain viitsiä, ryhtyä toimeen ja toistaa. Ja olla rehellinen itselleen: koulutanko minä hevostani vai selviydynkö minä hevoseni kanssa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti